Suchergebnisse
Suchergebnisse:
Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta oli keisarikunta vuosina 1871–1918. Se syntyi tammikuussa 1871 Etelä-Saksan valtioiden yhtyessä Pohjois-Saksan liittoon, ja sen kausi ulottuu ensimmäisen maailmansodan jälkeen tapahtuneeseen keisarivallan lakkauttamiseen marraskuussa 1918. Käsite Toinen valtakunta tarkoittaa tätä keisarikuntaa. Keisarikuntaa seurasi Weimarin ...
Reich, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, Saksan keisarikunta, Weimarin tasavalta tai natsi-Saksa suhteessa yksittäisiin saksalaisiin (osa)valtioihin. muita historiallisia suurvaltoja: Persian valtakunta, Rooman valtakunta. valloittajakuninkaiden perustamia laajoja, mutta usein lyhytikäisiksi jääneitä suurvaltoja, joista ...
Saksan valtakunta. Saksan keisarikunta; Ensimmäinen maailmansota; Weimarin tasavalta; Natsi-Saksa; Toinen maailmansota; Saksa vuoden 1945 jälkeen. Miehitys + Ostgebiete; Saksalaisten karkotus ; Länsi-Saksa + Itä-Saksa; Saksan jälleenyhdistyminen; Sak ...
Bismarck; Caprivi; Hohenlohe-Schillingsfürst; Bülow; Bethmann-Hollweg; Michaelis; Hertling; Baden; Kansanvaltuutettujen neuvosto; Scheidemann; Bauer; Müller I ...
Saksa on yksi Euroopan unionin perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Saksan yhdeksän naapurimaata pohjoisesta myötäpäivään ovat Tanska, Puola, Tšekki, Itävalta, Sveitsi, Ranska, Luxemburg, Belgia ja Alankomaat. Luoteessa on Pohjanmeri ja koillisessa Itämeri. Saksan valtiollinen alku oli 900-luvulla ...
Historia. Saksalainen ritarikunta perusti Königsbergin Baltian ristiretkien aikana Böömin kuninkaan Ottokar II Přemyslin kehotuksesta vuonna 1255; kaupunki myös sai nimensä kuninkaan mukaan. Königsberg sai kaupungin oikeudet vuonna 1286, ja liittyi Hansaliittoon vuonna 1340. Vuodesta 1457 se oli Saksalaisen ritarikunnan suurmestarin ...
Yritys luoda Saksan valtakunta Frankfurtin kansalliskokouksessa vallitsi epäselvyyttä siitä, mitkä alueet tulisivat kuulumaan tulevaan Saksan valtakuntaan. August Heinrich Hoffmann von Fallerslebenin vuonna 1841 sanoittama Deutschlandlied tosin luetteli joukon Saksan luonnollisina rajoina toimivia jokia, mutta varsinkin Itävallan kuulumisesta Saksaan oli erimielisyyttä.
